Virkkaamisessa on se outo juttu, että kun siihen pääsee sisälle, niin sitä ei voi lopettaa. Kokoajan syntyy uusia tarpeita tai ideoita mitä seuraavaksi voisi tehdä. Samaa aikaa inspiraatio syö toista ja liian usein, ennenkun entinenkään työ on täysin valmis, niin mielen valtaa pakottava tarve "ihan vaan kokeilla" seuraavaa ideaa.
Tälläkin hetkellä työn alla on suorakaiteen muotoinen matto, mutta joku ihmeen voima sai mieleni harhailemaan ja miettimään jo seuraavaa projektia.
Seuraava projekti syntyikin tällä kertaa puhtaasta tarpeesta, Työturvallisuudesta ja itseensä ärsyyntymisestä. (Kukaan muuhan keriä ei lattioille levittele...)
Ikäväkseni joudun tähän väliin toteamaan, etten tajunnut ottaa kuvaa olohuoneeni lattiasta ennen työnvalmistumista, joka tuolloin lainehti erikokoisista, erinäköisistä ja eriverran purkautuneista matonkudekeristä.
Olen nyt lukemattomia kertoja sotkeutunut, kompuroinut tai muuten vaan tarrautunut lattialla sikinsokin makaaviin keriin ja tänään sille oli tultava loppu. Henkensä kaupalla tässä kai (vielä) sentään virkata :)
Tuumasta toimeen ja toimesta kopperoiseksi.
Tuli tämän jämäkuteista virkatun kopperoisen lopullinen käyttötarkoitus olemaan mikä hyvänsä, niin ainakin tänä iltana tulen olemaan keräviidakolta turvassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Otan mielelläni vastaan kommentteja tai terveisiä.
Kiitos kun vierailit NoKuLasSa. Toivottavasti palaat pian! :)