Keväinen iltapäivä puukylässä

Kävelin tänään, niinkuin niin monena muunakin päivänä olen kävellyt, kotiseudullani iltapäiväkävelyllä villaisen ystäväni kanssa. Ilma oli kirpsakka, suorastaan sormenpäitä pistelevä (etenkin sellaiselle joka oli juuri haaveillessaan oli hukannut hansikkaansa). Kirpeys ei haitannut koska auringonvalo tulvi kaikkien talojen, katujen ja jokaisen pienenkin rakosen välistä.

 
Tässä iltapäivässä tänään, minä Näin sen, haistoin sen ja nuuhkin sitä. Kevättä. 
Minun kevääni tuoksui tänään katupölylle, multasormille, kanankakalle, pakokaasulle, väljähtäneelle hajuveden rippeelle ja karvaisen ystäväni kastuneelle turkille. 
Kaikki tuoksut olivat tuttuja, hetkeksi osa jo unohdettuja, juuri täydellisiä, tänään.



Sen lisäksi että nuuhkin kevättä, kävin myös nuuhkimassa kotiseutuni pihoja. Puukylä keskellä kaupunkia alkaa kaltaiseni lailla herätä talvihorroksestaan ja kaiken näkemäni, kokemani ja kuulemani perusteella kaltaiseni talvihorroslaiset alkavat kömpiä mökeistään kohti kevättä.

Horroksesta herääminen on voimauttavaa, ilahduttavaa ja ennenkaikkea söpöä. Sain ikuistettua muutamia asioita, jotka erityisesti iltapäiväkävelyllämme tänään minua ilahduttivat.

Tuollaisen tuolin kun joskus saisin omaankin puutarhaani <3 

Iloinen Narsissi ja kesken jääneet leikit

Mietteliäs pariskunta 

Tässä on yksi niistä asioista, joka saa minut aina uudestaan ja uudestaan rakastumaan kotiseutuuni. Ympäristö huokuu elettyä elämää, historiaa. Kaikki ne pihat iloineen ja suruineen, korvissa kaikuva lasten nauru ja pihanurkkaan piiloon käpertynyt vastarakastunut pariskunta. Naruille unohtuneet pyykkipojat ja tietämättömyys siitä, kenet seuraavaksi kohtaat.

Toivottavasti saat sellaisia <3

Käännä katseesi valoon, niin et nää varjoja.
- Helen Keller -

Uskoisin, että kohta tässä pihassa jonkun sormet myörivät jo mullissa :)

Sellainen tuuletusaukko-juttu

Viimehetken vilkaisu 

Kuormalavoista rakennettu karkkiterassi <3

Kuka vielä uskaltaa väittää ettei kevät olisi söpö?

Lopuksi lainaan yhtä historiamme hienointa runoilijaa, suurta ajattelijaa, oman elämänsä nautiskelijaa <3

 Onnellinen on se ihminen,

joka osaa nauttia pienistä asioista,

arkipäiväisistä tapahtumista

auringonpaisteesta, linnuista langoilla,

aamiaisesta, päivällisestä, lounaasta,

aamun lehdestä postilaatikossa,

vastaantulevasta ystävästä -

Niin monet tavoittelevat elämän nautintoja

menemällä niiden ohitse.

Tommy Tabermann