Yhdenlainen taimitarha

Aika kuluu siivillä ja Nokulan talvihorros kestänyt melko kauan.. liian kauan. Käsitöitä ehdin talvenaikana tehdä puolikkaan villasukan verran ja kantapään salatkin on selvitetty. Jahka kevätkiireet lakkaavat niin aion taas palata rakkaan harrastukseni pariin. Käsitöiden tekeminen taitaa joskus olla kausiluontoista? Paljon on ideoita ja inspiraatioita, mutta en ole vielä aloittanut seuraavaa isompaa urakkaa. Kyllä vielä, kyllä vielä..toivottavasti pian.

Tänään kuitenkin ajattelin aktivoitua ja tulla kertomaan kevään odotuksesta Puu-Vallilassa.

Kevät on alkanut todenteolla osoittaa saapumisen merkkejään ja viime viikonloppuna pihasta saivat lähteä niin pulkat kuin lumikolatkin. Maalailimme naapurinnani kanssa pihakalusteita uuteen uskoon ja toimme pihaan pikku ruukkuja kevään odotuksen kunniaksi. Muutama narsissikin on hankittu pihalle pientä vihreyttä tuomaan. 

Jakkarat, pöydät ja tuolit kokivat muodonmuutoksen. Lopputuloksesta tuli mielestäni supersöpö <3

Tämän lisäksi olen tänä keväänä ensi kertaa elämässäni istuttanut siemeniä ja koettanut kasvattaa niistä taimia. Osa porukasta on pärjännyt hyvinkin, mutta jostain syystä taimeni ovat kovin pieniä ja honteloita, vaikka kasvuaikaa on takana jo toista kuukautta.. Istutinkohan ne liian aikaisin? 

Työ tekijäänsä opettaa -sanovat ja näin tässä pienenä viljelijänä itsekin olen huomannut, että taimen kosteusolosuhteet näyttelevät merkittävää roolia sen pärjäämisessä. Niinpä, päätin siirtää taimet kosteampiin olosuhteiseen. Olen istuttanut siemeniä pieniin turveruukkuihin, jotka ovat itsessään jo tosi söpöjä ja mikä parasta, ekologisia. Jos tässä joskus päästään taimien kanssa maahan kylvövaiheeseen saakka, niin turveruukut ovat siitäkin hyviä, että ne voi istuttaa suoraan maahan niine hyvineen.

Näin ollen kiedoin turveruukut aluksi pieniin pakastepusseihin, joihin pistelin hammastikulla pieniä ilmareikiä. Pian olivat ikkunalaudat täynnä epämääräisen näköisiä pakastepussivirityksiä, mutta hei, se toimi! Taimet saivat heti uutta elinvoimaa ja alkoivat taas ryhdistäytyä! 

En nyt kuitenkaan pienenä esteetikkona pitänyt tuosta pakastepussikiedonta-tyylistä, joten aloin harkitsemaan minikasvihuoneen hankintaa. Ikeasta näyttäisi saavan kohtuulliseen hintaan sellaisia, mutta koska en juuri nyt ole sinne matkaamassa ja koska muutos oli tapahdutta HETI, niin päätin googlailla erilaisia vaihtoehtoja. 

Ihaninta olisi tietysti joku kaunis maalaisromanttinen, itsetehty taimenkasvastus mökki, mutta sellaiseen ei tänään ollut resursseja. 

Aikani erilaisia kuvia ja malleja selailtuani laadin mielessäni näkemästäni yhteenvedon ja rakensin omanlaiseni taimien pienkasvatusvirityksen.

Inspiraationa idealle toimi tavallinen Lidlstä ostettu vichypullo. Leikkasin aluksi mattoveitsellä pullon kahtia. Kannattaa olla varovainen mattoveitsen kanssa suhatessa, nimim. itseään melkein valtimoon viiltänyt.

Leikkauoperaation jälkeen osat näyttivät tältä: 

Nappasin vielä pullosta ns. pohjan leikkaamalla senkin sillä samaisella mattoveitsellä, jolloin jäljelle jäivät pullon kaula- ja keskiosa.

Tähän väliin nyt todettakoon, että olen jostain syystä hurahtanut pitsiin. Se sopii verhoina, sisustuskankaaksi, tyynynpäälliseksi, vaatteissa, no sanottakoon yksinkertaisesti Kaikessa. 

Koristelut: 

Vaihe yksi, pullonkaula: leikkasin jostain projektistani ylijääneestä pitsikankaasta suikaleita ja sidon sen pullonkaulan ympärille. Maalaisromanttista henkeä lisäsin vielä virkkausprojekteista ylijäämä langoilla, kietomalla ne myös pullon kaulaan pieneksi rusetiksi.

Vaihe kaksi, pullon keskiosa: koska keskiosa on kummastakin päästä avoin, tulee toinen pää peittää jollain, jotta kosteus pöntössä säilyy. Leikkasin pakastepussista pohjaosan irti ja halkaisin pussin vielä leikkaamalla sen isommaksi palaseksi. Kiedoin pakastepussin pullonkeskiosan toiseen reunaan ja sidoin sen kiinni langanjämillä. Mietin ensin pitsin hyödyntämistä tuossa(kin) tarkoituksessa, mutta tulin siihen tulokseen, että se tuskin olisi riittänyt taimien vaatimaan kosteuden ylläpitoon. Lopuksi tökin vielä hammastikulla muoviin muutamia ilmareikiä ja siistin pussin ylijäämä muovit törpön ympäriltä.

En nyt tiedä ovatko maailman kauneimpia, mutta ainakin kauniimpia kuin pelkkä pakastepussi turveruukun ympärillä :)

Taimitarhalla miinoitettu ikkunalauta.

Ei vielä kokemusta tai mitään käsitystä kuinka nämä askarrellut taimitarhat toimivat, mutta kerron heti kun tiedän.

Viimeisimmäksi, muttei suinkaan vähäisimmäksi haluan kertoa ystävästäni Pelargoniasta. 

Hän tuli helmikuun puolessa välissä talvehtimisen jälkeen maakellarista muutamana kuivana rankana. 

Luin viime syksynä jostain, että pelargoneja voi talvehdittaa lämpimässä kellaritilassa ja että keväällä talvehtineet kukat voisi vaan istuttaa uusiin multiin. Päätin kokeilla, näköjään kannatti :)

Pelargonia alkoi nopeasti virkistyä uudessa ravinteikkaassa mullassa ja auringonvalossa. Nyt kuiva ranka on jo kertaalleen jaettu uusiin pistokkaisiin ja mikä hienointa, ystäväni kiittää nyt minua ensimmäisellä kukinnallaan <3 

Keväistä sadesunnuntai-iltapäivää, palataan pian :)